Pitsiliinasta kippo

Tänään tein pitsiliinasta liiman avulla tilpehöörikipon.

Idean olen siepannut luultavasti Pinterestistä, mutta en enää muista milloin ja mistä tarkemmin. Hakusanoilla "doily" & "bowl" löytynee.

Tarvikkeet:

Pitsiliina

Elmukelmutettu kulho muotiksi

Puuliimaa (esim. Erikeeper)

Vettä

Sekoitus/dippauskulho

Sekoita keskenään liimaa ja vettä suhteessa 1:1. Kastele liina seoksessa läpimäräksi ja asettele kelmutetun kulhon päälle tiiviisti. Saatat joutua hieman venyttelemään liinaa saadaksesi sen asettumaan kauniisti. Anna kuivua kokonaan ja irrota pitsikippo muotista varovasti. 

Valmis kippo! Tämä yksilö tulee löytämään paikkansa mökiltä tukkapinnien ja pampuloiden säilytyspaikkana.

Kurkumanaamio

Harmaan maanantain kunniaksi päätin tänään tuurata aurinkoa ja levitin naamalleni kurkumanaamion. 

Intiassa kurkumaa on käytetty kauneudenhoidossa tuhansien vuosien ajan. Intialaiset morsiamet levittävät haldi-naamioksi kutsumansa tahnan päästä varpaisiin ennen suurta päivää saadakseeen ihonsa hehkumaan.

Kurkuman luvataan kirkastavan, rauhoittavan sekä nuorentavan ihoa ja säännöllisellä käytöllä sen sanotaan vaalentavan tummia silmänalusia.Kurkuma on antibakteerinen ja sopii siksi hyvin esimerkiksi näppyläiselle iholle.

Lähteestä riippuen ainesosat hiemat vaihtelevat, mutta lähes jokaisessa haldi-reseptissä mainitaan ainakin seuraavat:

kurkuma
manteliöljy
jokin jauho (kikhernejauho, vehnäjauho, jauhetut kaurahiutaleet)
jokin maitotuote (jogurtti, piimä, maito)
 

Oma reseptini oli seuraavanlainen: 

2 tl kurkumaa
1 rkl luonnonjogurttia

Syy tähän tynkäreseptiin on hyvin yksinkertainen: aloin tutkia kurkumanaamioita tarkemmin vasta siinä vaiheessa kun istuin jo oma naamio naamassa. Mielyttävältä tämä pelkistettykin versio tuntui.

Annoin naamion vaikuttaa 20 minuuttia ja pesin haalealla vedellä pois.

Seuraavalla kerralla lisään omaan reseptiini teelusikallisen jauhettuja kaurahiutaleita ja manteliöljyä sen verran, että saan tukevan tahnan aikaiseksi. 


Huom:

Kurkuma värjää helposti kaiken tielleen osuvan.

Kurkuma saattaa jättää vaaleaihoisen kasvoille hieman kellertävän värin. Näin kävi minulle, mutta tilanne tasottui kun laitoin kosteusvoiteen. Jos olet epävarma, kokeile ensin pienelle ihoalueelle ja katso jämähtääkö väri ihoosi kiinni.

Kosteusvoidepalat

Innostuin muutama kuukausi sitten kokeilemaan kosteusvoiteiden tekemistä kotona. Kun on ihoarpajaisissa voittanut atooppisuuteen taipuvaisen ihon, voiteita kuluu litroittain ja osa niistä ärsyttää jo valmiiksi temppuilevaa nahkaa. Mitään suurta käännettä parempaan en ole omilla voiteilla vielä parissa viikossa saanut aikaan ja käytänkin näitä apteekin tuotteiden ohella. Mukavaa tuoksua välillä muullekin kuin Apobaselle.

Tällä kertaa tein täältä löytyneellä reseptillä kosteusvoidepaloja.

Kosteusvoidepala on kiinteä mötikkä, josta irtoaa voidetta kun sitä hieroo iholle. Koko kroppaa en varmaankaan jaksa tällä hinkuttaa rasvaiseksi, mutta toimii kivasti kuiviin läiskiin.


Ainekset: 
1 osa kookosöljyä
1 osa mehiläisvahaa
1 osa sheavoita, kaakaovoita tai mangovoita (tai sekoitus näitä kaikkia niin, että niistä tulee 1 osa)

Halutessaan voi lisätä E-vitamiiniöljyä säilyvyyttä parantamaan.

Lisäksi tarvitaan:
kattila
ja sen päälle sopiva (lasi)kulho
vettä kattilaan
lusikka
muotteja

En lisännyt E-vitamiiniöljyä, koska se on ollut kaikista apteekeista loppu viime aikoina. Mangovoihin en ole missään koskaan törmännyt. Käytin shea- ja kaakaovoita mehiläsivahan ja kookosöljyn lisäksi. Muottina käytin silikonista jääpalamuottia.

Jos mehiläsvahasi on levynä, pilko se pienemmäksi, jotta se sulaa nopeammin.

Mittaa kaikki ainekset vaa'alla. Laita kattilaan vähän vettä ja vesi kiehumaan, päälle kulho jossa kaikki ainekset ovat. Sekoita kunnes kaikki on sulanut. Vältä vesihöyryn pääsemistä seoksen joukkoon.

Kaada seos muotteihin ja anna jäähtyä kunnolla ennen kuin yrität irrottaa kosteusvoidepaloja muoteista. Minä annoin seoksen jäähtyä työpöydällä puolisen tuntia ja siirsin sitten muotin pakastimeen reiluksi vartiksi.

Tämän verran kosteusvoidepaloja syntyi kun tein seosta 60 grammaa.


Välineiden puhdistus:
Mehiläisvahaa käytettäessä kannattaa puhdistaa välineet välittömästi kokkailun jälkeen. Jäähtyneen vahan joutuu raapimaan irti. Pyyhi kulho ja lusikka ensin huolellisesti talouspaperilla ja pese sitten kuumalla vedellä ja astianpesuaineella.

Kattilaleipä

Idean kattilaleipään varastin kaverini FB-seinältä. Hän oli valmistanut leivän tällä reseptillä.

Alkuperäinen resepti ja juttu leipurista löytyy täältä. Jos en olisi ollut niin kärsimätön, olisin lukenut tuon alkuperäisen ohjeen ja jättänyt Keskisuomalaisesta löytyvän, vähän kökösti kirjoitetun lukematta.

Mikään pikaleipä tämä ei ole, mutta jos pystyy ennustamaan tarvitsevansa tuoretta, hyvää leipää noin vuorokauden päästä ja kaapissa on lähinnä vain jauhoja, tämä resepti on täydellinen.

Vaivaamatta valmis kattilaleipä

7 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa

1/4 tl kuivahiivaa

3,5 dl vettä

Sekoita kuivat aineet. 

Lisää vesi. Itse lämmitin veden n. 42 asteiseksi. En tiedä olisiko tarvinnut.

Älä vaivaa, sekoita taikina vain pikaisesti. Laita kulhon päälle kelmu ja jätä 12-18 tunniksi lämpöiseen paikkaan. Ei kannata varmaan pitää ikkunaa auki taikinan vieressä. 

 Kuvassa ainekset ovat sekaisin.

Tahmea sotku.

Keskisuomalaisen linkin takaa löytyvän reseptin mukaan seuraavana päivänä taikina kuplii iloisesti. Minun taikinani ei kuplinut, oli se noussut jonkin verran, mutta muita elonmerkkejä se ei juurikaan osoittanut muutamaa ilmakuplareikää lukuunottamatta.

Nosta taikina jauhotetulle pöydälle ja painele siitä ilmat pois. Jälleen tuo samainen resepti hämmensi minua. Siinä käskettiin "kääntämään reunat keskustaan ikään kuin taittelisi taikinan nenäliinan tavoin". En tiedä miten nenäliina kuuluu taitella, enkä ryhtynyt asiaa selvittämään, joten tyydyin ihan vain taittelemaan taikinasta mytyn.

Laita taikinamytty jauhotettulle keittiöliinalle ja taittele siitä löysä paketti. Anna kohota vielä pari tuntia. Palatakseni taas tuohon Keskisuomalaisen reseptiin, siinä taikinamytty käskettiin laittamaan leipäkoriin kohoamaan. En omista leipäkoria. Taikina sai kohota pöydällä. Hyvä sen siinäkin oli olla.

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen ja uuniin samalla 3-4 litrainen kattila. 

Itse käytin teräskattilaa. Varmaan itsekin tajusitte, mutta sanon silti, koska tätä reseptiä voi eksyä lukemaan esimerkiksi veljeni kaltainen ihminen: muistakaa tarkistaa että myös kattilan ja kannen kahvat kestävät kuumuutta. 

Kun uuni on lämmennyt, ota kattila uunista ja pudota taikina kattilaan. Taikina voi kuulemma tässä vaiheessa näyttää karsealta sotkulta, mutta minun taikinani näytti ihan vain taikinalta:

Kansi päälle ja uuniin 30 minuutiksi. Tämän jälkeen ota kansi pois ja paista leipää vielä 15-30 minuuttia. Itse paistoin 20 minuuttia.

Leipä on mielettömän kova aivan kuumana ja leikkaaminen on melko työlästä. Anna leivän siis jäähtyä hetki ellet ole yhtä malttamaton kuin minä. Pääset helpommalla.

Kova kuori, pehmeä sisus. Leivo saman tien kaksi niin ei harmita kun vedät ensimmäisen leivän yhdellä istumalla. Niin tulee käymään kuitenkin.

Tervetuloa!

Ideasieppo on:

• ylpeä turkulainen
• kolmekymppinen
• kärsimätön hätähousu ja usein vasemmalla kädellä puuhastelija
• vuonna 2010 syntyneen lapsen äiti
• jaarittelija

Blogilta voi odottaa:

• muiden hyväksi havaitsemien ideoiden testausta
• keskinkertaisuutta ja lukuisia epäonnistumisia
• nikkarointia, askartelua, leipomista ja itse tehtyä kosmetiikkaa.
• pääsyä vaikeuksien kautta voittoon, tai sen lähelle.